Itämainen pitkäkarva

Lumoava, silkkiturkkinen itämainen pitkäkarva kuuluu orientaalikissojen ryhmään yhdessä siamilaisen, itämaisen lyhytkarvan ja balineesin sekä seychellien pitkä- ja lyhytkarvan kanssa. Siitä käytettiin aiemmin  Suomessa nimeä javaneesi. Rotu on melko uusi ja se tunnetaan myös muilla nimillä; mandarine (Hollanti) ja angora (Englanti). Suomeen ensimmäiset itämaiset pitkäkarvat tulivat syksyllä 1990.

Tyypiltään itämainen pitkäkarva on balineesin tavoin siro, pitkänmallinen kissa. Itse asiassa itämaisen pitkäkarvan rotumääritys vastaa balineesin rotumääritystä kaikilta muilta osin paitsi värien kohdalla. Balineesin sinisten silmien sijaan itämaisella pitkäkarvalla silmien väri on syvän vihreä. Itämaisen pitkäkarvan silmien tulee olla balineesin silmien tavoin mantelin muotoiset ja hieman vinosti sijoittuneet, jolloin ne antavat kissalle sen itämaisen ilmeen. Itämaiselle pitkäkarvalle on hyväksytty pitkälle yli sata eri väriä. Yksiväristen ohella yleisimpiä ovat tiikerikuvioiset ja täplikkäät itämaiset pitkäkarvat. Sallittuja ovat myös tabbyt, savut, hopeat, valkolaikut ja kilpikonnat.

Balineesin tavoin myös itämainen pitkäkarva on luonteeltaan vilkas ja seurallinen. Se rakastaa huomiota ja kaipaa virikkeitä. Niin itämainen pitkäkarva kuin balineesikin ovat orientaalikissojen tapaan myös "puheliaita" ja niiden ääni voi joskus olla yllättävänkin kova. 

Seychellien pitkäkarva

Variantti - siamilainen (var), itämainen (var) ja seychellien lyhytkarva (var)

Variantit ovat siamilaisia, itämaisia lyhytkarvoja ja seychellien lyhytkarvoja, joiden vanhemmista toinen on balineesi, itämainen pitkäkarva tai seychellien pitkäkarva. Variantit ovat rotupuhtaita siamilaisia, itämaisia lyhytkarvoja ja seychellien lyhytkarvoja,  niillä on rekisterikirjat ja ne voivat osallistua kissanäyttelyihin ja myös pärjätä niissä hyvin.

Siamilais-, seychellien- ja itämais-variantteja saa kuitenkin käyttää vain balineesien, itämaisten pitkäkarvojen ja seychellien pitkäkarvojen kasvatukseen. Niiden käyttäminen siamilaisten, itämaisten lyhytkarvojen tai seychellien lyhytkarvojen kasvatukseen on kielletty, koska ne kantavat perimässään pitkäkarvaisuutta.

Vaikka varianttien kasvatus ei suinkaan ole itsetarkoitus, on niillä hyvin tärkeä merkitys pitkäkarvaisten itämaisten ja balineesien kasvatuksessa. Koska balineesien, itämaisten pitkäkarvojen ja seychellien pitkäkarvojen kannat ovat Suomessa vielä melko pieniä, on välttämätöntä käyttää kasvatuksessa myös lyhytkarvaisia siamilaisia, itämaisia ja seychellieniä, jotta geenikannasta saataisiin laajempi.

Varianttisiamilaisten, -seychellien ja -itämaisten rotumääritelmät vastaavat täysin lyhytkarvataustaisten siamilaisten, seychellien ja itämaisten rotumääritelmiä.